Tamyn Tampere3-uutiskirje, toukokuu 2017

Tampere3-hankkeessa on toukokuun aikana pohdittu tulevan hallituksen kokoonpanoa ja käynnistelty opetussuunnitelmatyötä. Lisäksi on tehty rekrytointeja, luotu prosessille pelisäännöt ja viestitty hankejohdon suunnalta eri tapahtumien ja uutiskirjeiden muodossa. Tampere3:a ja laajemmin korkeakoulusektorien välistä opetusyhteistyötä koskenut lausuntokierros päättyi toukokuun alkupuolella.

A photo by Mpho Mojapelo. unsplash.com/photos/UHDx3BHlFvY

Nimityskomitea ja hallituksen valinta. Hallituksen valintaa valmisteleva nimityskomitea valittiin huhtikuussa ja aloitti työskentelynsä juuri ennen vappua. Nimityskomitean jäsenet vierailivat kollegion kokouksessa, minkä lisäksi ylioppilaskunnat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä komitean jäseniin ja laatineet listan opiskelijoiden näkökulmasta hyvistä ehdokkaista. Komitean tulisi säätiön sääntöjen mukaan kuulla laajasti säätiön intressipiirejä valmistellessaan hallituksen valintaa, mutta osallistaminen on ollut suurelta osin kiinni yliopistoyhteisöä edustavien ryhmien omasta aktiivisuudesta. Komitea kokousti edellisen kerran 26.5. Hallituksen kokoonpanon on oltava säätiölain mukaan hyväksyttynä viimeistään 20.7., mutta viimeisimpien tietojen mukaan tavoitteena on saada hallitus kasattua jo ennen juhannusta. Järjestäytyminen tapahtuu syksyllä.

Lausuntokierros. Tampere3:a ja valtakunnallista opetusyhteistyön laajentamista käsitelleen lakiehdotuksen lausuntokierros päättyi 8.5. Tamyn ja TTYY:n lausunnoissa korostettiin läpi kevään edunvalvontatyössä esiin nostettuja, mutta säätiön sääntöihin ja hallituksen esitykseen jätettyjä laillisia ongelmia: yliopistoyhteisöä ei saa sivuuttaa uutta yliopistoa muodostettaessa. Lisäksi uuden yliopiston monijäseninen hallintoelin tulisi valita mahdollisimman nopeasti. Opetusyhteistyön osalta korostettiin opiskelijan oikeusturvaa ja yksityisyydensuojaa sekä sektorirajat ylittävän yhteistyön laadullista tarkoituksenmukaisuutta.

Neuvottelukunta. Strateginen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 12.5. Tampere3-neuvottelukunnan perustamisesta ja nimitti siihen jäsenet yhteisön ryhmien esityksestä 31.5. Neuvottelukunta koostuu 27 henkilöstä, joista kuusi (6) on professoreja, kaksitoista (12) muuta henkilökuntaa ja yhdeksän (9) opiskelijoita.  Neuvottelukunta on neuvoa-antava elin, joka toimii keskustelu- ja vaikuttamisfoorumina koulutuksen, tutkimuksen, tukipalveluiden ja valmistelutyön osalta. Neuvottelukunnan ensimmäinen kokous järjestettiin torstaina 1.6. Kokous toimi keskusteluareenan sijasta ennemminkin informaatiokanavana prosessin ajankohtaisista asioista, eikä keskustelulle juuri jäänyt tilaa. Neuvottelukunta kokoustaa seuraavaksi syyskuussa, jolloin toimintatapoja on toivottavasti kehitetty keskustelevampaan suuntaan, jotta neuvottelukunnan potentiaali saadaan todella hyödynnettyä.

Opetussuunnitelmatyö. Opetussuunnitelmatyötä startattiin toukokuussa tiedekuntien dekaanien ja tutkinto-ohjelmien johtajien kick-off-tilaisuuksissa 9.-10.5. sekä kaikille avoimessa Tulevaisuuden osaaminen ja Tampere3 -visiotyöpajassa 24.5. Keskustelut tulevista yhteistyökuvioista eri alojen välillä ovat edelleen käynnissä. Yliopistojen opetusneuvostot ovat käsitelleet Tampere3-opetussuunnitelmatyön periaatteita, tavoitteita ja aikataulua kokouksissaan kevään aikana. Mikäli luodaan uusia, 1.8.2019 aloittavia tutkinto-ohjelmia, tulee niistä olla alustavat suunnitelmat tämän vuoden loppuun mennessä. Yksityiskohtaisemmat dokumentit ovat saatavissa esimerkiksi yliopistojen introissa.

Viestintä. Tampere3-hankkeesta ja sen projektien etenemisestä yleisellä tasolla on viestitty eri kanavilla. Projektijohtaja Marianne Kukko järjesti toukokuun aikana ajankohtaisiin asioihin keskittyneet aamukahvit kaikilla korkeakouluilla, minkä lisäksi myös projektipäälliköt kävivät läpi alaprojektien tilannekatsaukset Tampereen yliopiston Yliopistofoorumi-tapahtumassa. Toukokuun puolivälissä Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja Joona Orpana jakoivat kokemuksia yliopistojen yhdistämisestä Tampereen yliopistolla järjestetyssä keskustelutilaisuudesta. Kuun lopussa julkaistiin lisäksi Tampere3-yhteisölehti.

Henkilönimitykset. Huhtikuun puolella nimitetty koulutuksen tukipalveluiden ja tietojärjestelmien projektipäällikkö Kirsi Aalto aloitti tehtävässään 8.5. Projektinhallinta-asiantuntijoiksi hankkeelle on valittu KM Henna Koskimäki, hallintotieteiden yo Jorma Viikki ja FM Pekka Mäkiaho. Tutkimuspalvelujohtajaksi ja samalla tutkimuksen vararehtoriryhmän projektipäälliköksi on palkattu VTT Floora Ruokonen. Tampere3-projektisihteerin rekrytointi on kesken.


Sanni Lehtinen

Kirjoittaja on Tamyn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Yleinen

Tamyn Tampere3-uutiskirje, maalis-huhtikuu 2017

Perustuslaki123

Tampereen korkeakoulusäätiö perustettiin 20.4. Tampereen Raatihuoneella. Perustajatahot ja korkeakoulut vahvistivat allekirjoituksillaan sitoutumisensa korkeakoulufuusion loppuunsaattamiselle. Perustamistilaisuudessa julkistettiin myös Tampere3:lle annettava nimi: Tampereen uusi yliopisto, englanniksi Tampere New University.

Lailliset ongelmat. Kirjaus rehtorista tai hänen määräämästään konsistorin puheenjohtajana poistettiin säätiön säännöistä, mikä on merkittävä parannus sääntöjen lainmukaisuuteen. Hallituksen esityksessä ja säätiön perustamisasiakirjoissa on kuitenkin edelleen laillisia ongelmia koskien hallituksen valinnan prosessia. Voimaanpanolakiesitystä ja säätiön perustamisasiakirjoja pitäisi perustuslainmukaisen yliopistojen autonomian kunnioittamisen takaamiseksi muokata vielä seuraavilta osin:

1) Nimityskomitean kokoonpano. Säätiön perustamisasiakirjojen mukaan hallituksen valintaa valmistelee nimityskomitea, joka koostuu kolmesta (3) perustajien asettamasta henkilöstä ja kolmesta (3) yliopistojen valitsemasta edustajasta. Puheenjohtajuus on asiakirjojen mukaan perustajajäsenillä, mikä tarkoittaa enemmistövallan siirtämistä yliopistoyhteisön ulkopuolelle. Lain takaama yliopistojen autonomia ei tässä tapauksessa toteudu. Itsehallinnon ja yliopistoyhteisön enemmistön turvaamisen kannalta komiteassa tulisikin olla esimerkiksi neljä (4) edustajaa yliopistojen puolelta ja kolme (3) perustajien asettamina.

2) Hallituksen valinta. Yliopistolain mukaan yliopiston hallituksen valitsee monijäseninen yliopistoyhteisöä edustava hallintoelin. Perustamisasiakirjojen mukaan tämä valta on kuitenkin annettu nykyisten yliopistojen hallituksille. Yliopistolain mukaan toimittaisiin valitsemalla ensin uudelle yliopistolle monijäseninen hallintoelin, joka valitsisi hallituksen. Perustuslain takaama autonomia toteutuisi paremmin myös siinä tilanteessa, että hallitusten sijaan valinnan tekisivätkin nykyisten yliopistojen monijäseniset toimielimet yhdessä.

Nimityskomitea. Säätiön hallituksen valintaa valmistelevaan nimityskomiteaan on nimetty Teppo Rantanen (Tampereen kaupunki), Päivi Sillanaukee (STM), Jorma Turunen (Teknologiateollisuus ry), Risto Ritala (TTY), Marja Sutela (TAMK) ja Jorma Sipilä (TaY). Yliopistojen hallitukset ovat hyväksyneet komitean kokoonpanon kokouksissaan, ja komitea aloittaa hallituksen profiilin ja jäsenten pohdinnan kuluvalla viikolla. Hallituksen kokoonpanon on alustavan aikataulun mukaan tiedossa ennen juhannusta, ja hallituksen järjestäytymisen on suunniteltu tapahtuvan syyskuussa.

Henkilönimityksiä. Tampere3-hankkeen projektijohtajaksi nimettiin maaliskuussa Marianne Kukko (FT), joka aloitti tehtävässään huhtikuun alussa. Tehtävänkuvaan kuuluu prosessin operatiivinen johtaminen ja strategiatyön läpivienti, jotka aloitetaan kuluvan kevään aikana. Tukipalveluiden projektipäälliköiksi Kukon alaisuuteen on nimitetty Pertti Iso-Mustajärvi (tila- ja kiinteistöpalvelut), Katja Kannonlahti (viestintäpalvelut ja markkinointi), Jussi Kivinen (tietohallinto),  Hanna Rinne (henkilöstöhallinto), Päivi Mäntysaari (taloushallinto) ja Kirsi Aalto (koulutuksen tukipalvelut).

Julkisuuskeskustelu. Tampere3 on saanut runsaasti julkisuutta kuluneen kuukauden sisään. Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Aviisi kirjoittivat aiheesta prosessin kulun ja yliopiston autonomian loukkaamista koskevien huolten näkökulmista. Lisäksi Tamy, Professoriliiton Tampereen yliopiston osasto ja Tampereen yliopiston tieteentekijät Tatte ry julkaisivat mielipidekirjoituksen. Kaikki valtakunnan päämediat uutisoivat säätiön perustamisesta.

Lausuntokierros Tampere3:a ja opetusyhteistyötä koskien on parhaillaan käynnissä ja jatkuu 8.5. asti. Tämänhetkisen aikataulun mukaan laki on menossa eduskuntakäsittelyyn kesäkuussa.


Sanni Lehtinen

Kirjoittaja on Tamyn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Yleinen

Teekkari, kärsitkö sinäkin näistä peloista liittyen Tampere3-prosessiin?

t3_mörkö-1

”Vuonna 2019 minusta ei enää valmistu diplomi-insinööriä tai arkkitehtia.”

Varsin yleinen, mutta aiheeton harhaluulo on, että tutkintorakenteet tultaisiin räjäyttämään uuden Tampere3-yliopiston myötä. Kuitenkin jokainen tutkintonsa aloittanut astelee yliopiston ovesta ulos todistukseen kirjattuna se tutkinto, jota suorittamaan on aikoinaan valittu. Prosessi ei tähtää duaalimallin purkamiseen – tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistotutkinnot pysyvät omanlaisinaan. Arkkitehteja ja diplomi-insinöörejä tullaan siis kouluttamaan Tampereella jatkossakin.

”Teekkarikulttuuri kuolee T3:n myötä.”

Teekkarikulttuurin isoimmat tapahtumat ovat tällä hetkellä vahvasti ylioppilaskuntamme ylläpitämiä. Toinen pelko voi liittyä siihen, mitä teekkarikulttuurille tapahtuu ylioppilaskuntien yhdistyessä vuonna 2019. Teekkarikulttuuri ei kuitenkaan tule poistumaan Tampereelta – siitä pitää huolen tuleva teekkariyhdistys, jonka kautta teekkarielämä pitää vakiintuneen paikkansa jatkossakin. Toisaalta uudelle ylioppilaskunnalle tullaan rakentamaan myös uutta identiteettiä, jossa teekkareiden näkökulma on myös tärkeä.

”Opiskelijoita ei kuunnella uuden yliopiston hallinnossa.”

Olet saattanut kuulla puhuttavan hallopedeista, eli hallinnon opiskelijaedustajista. Hallopedit ovat lakisääteinen asia tietyissä yliopiston elimissä – esimerkiksi konsistorissa, joka on ylin päättävä toimielin mitä akateemisiin asioihin tulee. Opiskelijoiden edustus hallinnossa perustuu siis yliopistolakiin, joten opiskelijaedustajia tulee olemaan uudenkin yliopiston hallinnossa.

”Tamy ja TTYY ovat hyvin erilaiset ylioppilaskunnat, ja yhteisiä kantoja on vaikeaa löytää.”

Molempien Tampereella toimivien yliopistojen ylioppilaskunnat, TTYY sekä Tamy ovat pitäneet toisiinsa sekä ammattikorkeakoulun opiskelijakuntaan tiiviisti yhteyttä jo vuosikaudet. Myös tuoreiden hallitusten edustajat tapaavat toisiaan säännöllisesti liittyen esimerkiksi Tampere3:een. Ylioppilaskunnat ovat laatineet yhteisen paperin liittyen yliopistoyhteisön asemaan T3-yliopistossa ja perustettavan säätiön toimintaa ohjaaviin dokumentteihin. Sen lisäksi ylioppilaskunnat tekevät muutenkin paljon yhteistyötä liittyen esimerkiksi vauhdilla lähestyviin kuntavaaleihin.

”Kurssini tulevat olemaan hajallaan ympäri Tamperetta.”

Yksi pelko voi liittyä siihen, että nykyistä kampusjaottelua tultaisiin radikaalisti muuttamaan. Vielä ei ole tarkkaa tietoa, miten tutkinto-ohjelmien opetus tulee fyysisestä sijoittautumaan Tampereen kartalle. Kuitenkin joukkoliikenneyhteyksien parantaminen sekä teknologian hyödyntäminen opetuksessa tulee helpottamaan opiskelijan opiskelua monelle kampukselle jakautuneessa yliopistossa.

” Resurssisäästöjen vuoksi henkilökuntaa vähennetään, ja opetuksen laatu kärsii.”

Yksi T3-prosessin taustavaikuttajana on resurssisäästöt. Yksi pelko voi liittyä siihen, että henkilökuntaa irtisanotaan, mikä vaikuttaa paitsi yleisilmapiiriin, myös opetuksen laatuun. Kuitenkin pääasiallisesti resurssisäästö tulee pohjautumaan päällekkäisyyksien poistoon, eli samankaltaisia kursseja tultaisiin yhdistelemään. Nykyiseen verrattavaa osaamista on tarkoitus tuottaa myös uudessa yliopistossa.

”Tutkintoni menettää arvoaan, eikä valmistuminen Tampere3-yliopistosta ole niin suuri meriitti kuin valmistuminen TTY:lta.”

Yksi teekkareita paljon mietityttävä aihe on se, millaisin taidoin varustettuja diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja Tampereelta jatkossa valmistuu. Yksi merkittävä aihe on opintopistemäärät ja osaamisen kartuttaminen suhteessa niihin. Tekniikan opiskelijat eivät halua, että heidän tutkintojaan tultaisiin helpottamaan ja tätä kautta samalla halpuuttamaan myöskään tulevaisuudessa. Se on teema, josta on myös pidettävä kiinni uuden yliopiston koulutusta suunniteltaessa.


Teksti on julkaistu TTYY:n nettisivuilla 17.3.2017.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Yleinen

Tamyn Tampere3-uutiskirje, helmi-maaliskuu 2017

  • Nimityskomitean valinta
  • Säätiön perustaminen, lakiluonnos ja lausuntokierros
  • Lailliset ongelmat perustamisasiakirjoissa

kuva

Nimityskomitean valinta

Edellisen uutiskirjeen jälkeen Tampere3 on liikkunut lähinnä kulisseissa kahta yliopiston intrassa julkaistua tiedotetta lukuun ottamatta. Prosessi kuitenkin etenee: tulevan säätiön ja samalla oletettavasti myös uuden yliopiston hallituksen valitsevan nimityskomitean jäsenten valintaa käsitellään helmi- ja maaliskuussa kaikissa korkeakouluissa. Nimityskomiteaan valittaneen kolme (3) korkeakoulujen ja kolme (3) säätiön perustajien ehdottamaa jäsentä. Yliopistojen hallitukset hyväksyvät komitean kokoonpanon, minkä jälkeen se työskentelee säätiön hallituksen jäsenten valitsemiseksi. Komitean tehtävänä on esittää tulevan säätiön ensimmäistä hallitusta, joka yliopistojen hallitusten tulee vielä vahvistaa.

TTY:n konsistori, TaY:n kollegio ja hallitus sekä TAMK:n hallitus ovat käsitelleet nimityskomiteaa kokouksissaan helmikuun lopulla ja maaliskuun alussa. TTY:n konsistori on asettanut kokouksessaan oman ehdokkaansa, TaY:n ja TAMK:n hallitukset antanevat omat ehdotuksensa seuraavissa kokouksissaan maaliskuun aikana.

Säätiön perustaminen, lakiluonnos ja lausuntokierros

Tavoitteena on perustaa Tampere3-säätiö ennen kesää, alustavasti huhtikuussa, jotta eduskunta saisi asiaan liittyvät lait käsiteltäväkseen ennen lomia. Tampere3 oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan menossa eduskuntakäsittelyyn 6.4. yhdessä opetusyhteistyölain kanssa, mutta kyseisen aikataulun pitävyydestä ei ole varmuutta. Ennen lakiluonnoksen siirtymistä eduskuntaan sen tulisi käydä lausuntokierroksella korkeakouluissa ja ylioppilaskunnissa, mutta lausuntokierroksen ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa.

Lailliset ongelmat perustamisasiakirjoissa

Jo viime syksynä keskusteluun nostettuja perustus- ja yliopistolain vastaisia kirjauksia ei ole poistettu säätiön perustamisasiakirjoista. Perustuslain ja yliopistolain takaama autonomia tai yliopistoyhteisön oikeus vaikuttaa hallituksen valintaan eivät toteudu perustamisasiakirjoissa. Seuraavassa eriteltävät kirjaukset on todettu lain kannalta ongelmallisiksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan pyytämässä lausunnossa, jonka on laatinut perustuslakiasiantuntija Kaarlo Tuori.

Nimityskomitean kokoonpano. Säätiön perustamisasiakirjojen mukaan hallituksen valintaa valmistelee nimityskomitea, joka koostuu kolmesta (3) perustajien asettamasta henkilöstä ja kolmesta (3) yliopistojen valitsemasta edustajasta. Puheenjohtajuus on asiakirjojen mukaan perustajajäsenillä, mikä tarkoittaa enemmistövallan siirtämistä yliopistoyhteisön ulkopuolelle. Lain takaama yliopistojen autonomia ei tässä tapauksessa toteudu. Itsehallinnon ja yliopistoyhteisön enemmistön turvaamisen kannalta komiteassa tulisikin olla esimerkiksi neljä (4) edustajaa yliopistojen puolelta ja kolme (3) perustajien asettamina.

Hallituksen valinta. Yliopistolain mukaan yliopiston hallituksen valitsee monijäseninen yliopistoyhteisöä edustava hallintoelin. Perustamisasiakirjojen mukaan tämä valta on kuitenkin annettu nykyisten yliopistojen hallituksille. Perustuslain takaama autonomia toteutuisi paremmin, mikäli hallitusten sijaan valinnan tekisivätkin nykyisten yliopistojen monijäseniset toimielimet yhdessä.

Konsistorin puheenjohtajuus. Perustamisasiakirjojen kirjauksen mukaan rehtori tai hänen määräämänsä toimii tulevan yliopiston monijäsenisen hallintoelimen, konsistorin puheenjohtajana. Rehtori on jo itsessään kuitenkin oma toimielimensä, eikä yliopistolain mukaan näin ollen kuulu osaksi yliopistoyhteisön ryhmiä (professorit, muu henkilöstö, opiskelijat), jotka voivat olla konsistorissa edustettuina. Konsistorin puheenjohtajuus on selkeästi yliopiston lailla taattuun itsehallintoon kuuluva asia, jota ei tule säätää säätiön säännöillä, vaan yliopiston johtosäännöllä.


Sanni Lehtinen

Kirjoittaja on Tamyn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Yleinen